Rakkaus on suuri kiintymyksen tunne
Rakkaus on se asia jota monesti sanotaan, mutta onko se taas sitä..?
Tekemiset ja sanomiset kaksi eri asiaa.
Jokaisessa suhteessa on ylä sekä ala mäkiä, mutta todellinen rakkaus tulisi kestää nuo.
Mutta miksi satuttaa toista tahallaan?
Jos oikeasti välittää toisesta niin pitää luottaa toiseen ettei tietysti mene tekemään toiselle tätä pahaa, esimerkiksi pettämään.
Rakkaus tietysti tarkoittaa kuitenkin jokaselle ihmiselle eri asioita.
Esimerkiksi joitakin tunnusmerkkejä on mm. halu olla hyvä ja pyyteetön toiselle, toisen arvostus ja rehellisyys sekä erilaisuuden ymmärtäminen.
Jos miettii lapsia niin he osaavat rakastaa aidosti, siis he eivät feikkaa asioita ollenkaan.
He eivät valitse kohteita, vaan hyväksyvät sellaisenaan vanhempansa, olivatpa he millaisia tahansa.
Jos suhteessa on toisen alistamista tai sitten mitätöintiä, niin tietysti se on itsestään selvää ettei kyseessä ole silloin rakkaus.
Ja myös mustasukkaisuuttakin on suhteissa, mutta tietysti niissäkin raja menee.
Mutta missä kohtaa siinäkin raja menee?
Itse taas mietin jos itse seurustelisin nyt ja seurustelukumppanini olisi mustasukkainen, jostakin asiasta.
Esimerkisi jos menisin kaverille ja sattuisi että siellä olisi myös vanha poikaystäväni.
Ja sitten hän alkaa epäilemään että siellä tapahtuukin jotakin, ja pitää koko ajan tekstata takaisin ettei vaan mitää tapahtuisi.
Joten tuolloin ei voi nauttia omien ystävien seurasta, kun pitää tekstailla takaisin.
Tai toinen juttu jos menee kaverille viettää iltaa, niin luulee että entinen poikaystävä tulee sinne käymään.
Ja pitää käydä ''vaklaamassa'' ettei hänen auto ole pihassa tai jotain muuta kulkuvälinettä.
Itse tiedän pari tapausta tähän liittyvää, ja jotenkin itseäni häiritsi etten voinut nauttia ystävän/ystävieni seurasta kun heidän seurustelukumppani alkoi epäilemään että tulee joku sinne.
Siis mustasukkaisia.
Itse en voisi sietää tota...
Rakkaus on toisen asettamista oman edun edelle -Olaf (Frozen)
-Jamppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti